Sculptaus osa 6: Suojavarusteet

Ajattelin nyt kirjoittaa pienen tekstin suojavarusteista kun sitä ehdotettiin. Suojavarusteiden käyttöä suosittelen, vaikka näen asian jokaisen omana asianaan jos on tietoinen riskeistä. Ehkä tärkein suojavaruste on massojen käsittelyssä hanskat (kumihanskat toimivat hyvin, milliputin kanssa suositellaan nitriilihanskoja). Ainakin greenstuff ja milliput voivat ärsyttää ihoa ja tuhota hermoja sormistä pitkällä aikavälillä. Suosittelen katsomaan pakkausten ohjelapuista ne varotukset, ei ne siellä turhaan ole.

Suojalaseja suositellaan käytettävän ainakin greenstuffin turvallisuusohjeessa. Skulptatessa harvoin silmiin lentelee massoja, mutta jos niin käy, niin se vaatii sairaalassa käynnin. Jos käytät jossain vaiheessa skulptausta sähkötyökaluja, esim. dremelliä hiomiseen, käytä suojalaseja.

Hengityssuojainta tulisi käyttää jos hioo greenstuffia tai milliputtia, lisäksi hyvästä tuuletuksesta pitää pitää huolta jos lämpötila on yli 38 celcius astetta.

Fimon kanssa ei tarvitse suojalaseja, hengityssuojaimia eikä suojahanskoja. Ainoa mitä pitää varoa, on, ettei fimoa kovetettaessa lämpötila nouse yli 130 celcius asteen. Liian kuuma lämpötila voi päästää ilmaan kaasuja, tosin nähtävästi kyseinen lämpötila on vasta jossain 190 asteen paikkeilla.

Älä säilytä massoja ruuan kanssa samassa paikassa ja pidä ne lasten ulottumattomissa. Älä myöskään käsittele massoja paikoissa, joissa syödään tai valmistetaan ruokaa. En myöskään suosittele massojen käyttöä tiloissa, joissa on pieniä lapsia (vaikka eivät olisikaan samaan aikaan paikalla). Massojen pieniä paloja voi jäädä lattialle huomaamatta ja lapsi voi ne noukkia sieltä suuhunsa.

Suojavarusteita saa rautakaupoista ja vastaavista (esim. Hong Kong - tavaratalot)

Sculptaus osa 5: Ihmisen anatomiasta

Tämä on se tylsä aihe jonka skippasit kuvaamataidon tunnilla koulussa ja keskustelit kavereidesi kanssa kuinka ärsyttävä hahmo se Jar Jar Binks olikaan Tähtien sodassa.

Jos aiot skulptata ihmistä, on hyvä tietää jotain perusasioita ihmisen mittasuhteista. Heti ensimmäisenä huomiona kerrottakoon, että miniatyyrien skulptaamisessa ei yleensä noudateta mittasuhteita kovinkaan tarkasti. Koska miniatyyrit ovat pieniä, tulee tarpeelliseksi korostaa tiettyjä asioita hahmossa ns. overscalessa eli ylimittakaavassa. Näitä ovat yleensä varustus. Pelikentältä pitää pystyä erottamaan hahmoista kenellä on normaali miekka ja kuka kantaa pyhää mahinkokahvaista tulenjumalan miekkaa.

Toinen normaalisti yliskaalattu on pää. Kuitenkin figuurissa pää ja kasvot tuovat persoonallisuutta, isopäiset hahmot eivät myöskään näytä kauhean huonoilta ylhäältä päin katsoen.

Näiden lisäksi on tietenkin heroic-mittakaava, jossa on vähän kaikkea ylimitotettu, varsinkin leveyssuunnassa. Mikään ei toki estä scupltaamasta mittasuhteiltaan täysin realistisia figuureita. Pienoisrautatiefiguureista saa hyvin selville, kuinka erilaiselta realistiset figuurit tuntuvat muiden miniatyyrien vierellä.

Hyvä asento miniatyyrille riippuu paljolti minkälaista figuuria on skulptaamassa. Historiallisissa peleissä asennot yleensä ovat hyvin luonnollisia ja realistisia. Jos teet antiikin ajan keihäsmiestä, suosittelen etsimään kuvia historian elävöittäjien sivuilta, niistä löytyy usein kuvia miltä näyttää taisteluasento minkäkin aseyhdistelmän kanssa. Voit myös tietenkin kokeilla asentoja peilin edessä suunnitellessasi figuuria tai pyydät jotakuta muuta seisomaan mallina.

Fantasiafiguureissa asentojen ei tarvitse olla realistisia, tietyssä määrin. Tällä tarkoitan sitä, että jos figuuri on normaali ihminen, ei sen kyynärpää saa liikkua sellaiseen asentoon mihin se ei normaalisti pääse. Taisteluasento voi silti olla epäkäytännöllinen sillä monesti kaikki näyttävät asennot ovat sitä.

Ihmisen mittasuhteille on tehty erilaisia "täydellisen ihmisen" kaavoja. Kuten arvata saattaa, niin nämä eivät ole mitenkään tarkkoja, koska jokainen ihminen on vähän erilainen. Näistä voi kuitenkin olla hyötyä hahmotellessa skulptauksessa figuuriaan. Joissakin taulukoissa ihmisen pituus on seitsemän ja puoli päänpituutta, joissakin kahdeksan päänpituutta. Alhaalla on yksi nopeasti tehty havainnekuva, jossa punaiset viivat menee kahdeksan päänmitan mukaan. Lyhykäisyydessään viivat menee näin: leuka; rinnat; juuri navan yläpuolelta; haaroväli; alareidet; polvien alta; säärien puolivälin kohdalta.

Lihakset ovat myös tärkeitä figuurin teossa. Yleisenä ohjenuorana voi pitää sitä, että mitä pienempi skaala sitä vähemmän lihaksia näkyvillä. Pieniin skaaloihin siis ei tarvitse lähteä kaikkia näkyviä lihaksia tekemään, vain ne suurimmat jotka antavat hahmolle sen muodon.

Jos hahmollasi on paljon vaatteita ja varusteita päällä, hahmottele suurimmat lihakset karkeasti, jotta saat varusteet skulptattua helpommin luonollisemman näköiseksi hahmon päälle. Jos hahmo on vähissä vaatteissa, tulee kiinnittää enemmän huomiota lihaksiin ja niiden viimeistelyyn tietenkin.

Lihaksistoa varten google on hyvä ystävä, esimerkiksi hakusana "leonardo muscle" antaa hyviä kuvia Leonardo da Vincin piirtämistä lihaskuvista, jotka ovat yhä edelleen käypiä lihasten tutkiskeluun piirtämisessä ja muotoilussa.