Skulptaus osa 4: Armature ja Dollie

Skulptaajan hyvä apuri on armature tai dollie. Armatureksi yleisin mielletään rautalangoista väännetty "runko" tai luuranko, jossa voi olla myös muotoiltuna luurankoa tai lihaksistoa. Dollie tarkoittaa taasen enemmänkin jo pitemmälle vietyä hahmoa, joka muistuttaa alasti olevaa hahmoa. Armaturejen ja dollien eroja on muutama. Armaturea voi väännellä eri asentoihin ja hakea mieleisensä, dolliet tulevat yleensä kiinteinä ja niiden asentoa et voi itse päättää. Dollien päälle on tosin helpompi työstää figuuri, koska sinun tarvitsee tehdä vain vaatteet ja varustus, armaturessa joutuu skulptaamaan paljon enemmän.

Dolliet ovat siis hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat joko nopeuttaa työtänsä taikka eivät ole vielä kauhean hyviä skulptaamaan ihmisen muotoa. Ammattilaiset käyttävät usein kuitenkin armaturea, koska se antaa paljon enemmän mahdollisuuksia, vaikka vaatiikin tekijältään enemmän taitoa.

Sekä dollieita että armatureja voi ostaa lähinnä ulkomailta. Jälkimmäisiä voi tehdä hyvin yksinkertaisina itsekkin ja alla on pari erilaista tapaa miten se onnistuu.

Ota pala rautalankaa .

Tee siihen silmukka.

Kierrä päät toistensa ympäri kaksi tai kolme kertaa tiukasti

Liimaa tai juota lankaa kierretyn osan kohdalta. Tässä kohtaa liimaus on paljon helpompaa saada kauniimmaksi.

Leikkaa yläosan lenkki auki, niin saat siitä kädet armaturelle.

Toinen tapa on skulptata lankojen päälle hieman torsoa ja mahdollisesti myös päätä. Tämän jälkeen tehdään armaturesta muotti, jolloin voi valaa helposti lisää samanlaisia armatureja.

Alhaalla kuva vanhasta armaturestani josta tein muotin, sekä sitä alempana uudesta joka on paljon parempi kuin edeltäjänsä.

Armaturen tekotapoja on tietysti paljon enemmän kuin mitä tässä esitin, nämä ovat lähinnä niitä mitä itse käytän. Kannattaa kokeilla itse erilaisia tapoja, jotta löytää parhaimman juuri omaan tarkoitukseen. Armatureja voi ja kannattaa käyttää myös niin hirviöissä kuin eläimissä, tällöin pitää ehkä käyttää enemmän lankoja jalkojen ja häntien tukemiseen.

Seuraavassa blogauksessa käyn läpi hieman ihmisen anatomiaa ja miten se pitää huomioida skulptauksessa.  

Skulptaus osa 3: kuvallisempaa syventymistä alkuun

Tässä viestissä hieman lisää massoista ja työvälineistä, lähinnä kuvin, mutta myös hieman lisätietoa.

Kuvassa oikealla pötköissä Milliputin yellow-grey massat, joita kannattaa sekoittaa suhteessa 50:50. 

Oikealla kneadiitti, eli greenstuff, joka tulee yleensä pienissä erissä ostettuna yhtenä kappaleena sinisen ja keltaisen osan ollessa toisissaan kiinni. Netissä olen lukenut että jotkut irroittavat osat toisistaan, jotta kneadiitti ei mene massojen keskeltä huonoksi. Itse en ole tätä todennut tapahtuvan, massat menevät nopeammin huonoon kuntoon kokonaan ihan vain säilytyksessä. Kneadiittia kannattaa sekoitella oman maun mukaan, monet käyttävät keltaista enemmän, koska massa on tällöin joustavampaa ja pehmeämpää. Sinisen lisääminen taasen tekee siitä kovempaa ja jäykempää.

Yllä on kuva kovettuneesta greenstuffista ja Milliputista.

Yllä kuvassa on Fimoa ennen uuniin laittamista. Uuni ei oikeastaan kauheasti väriä muuta, mutta pinnan kiilto häviää. Vasemmalla on Softia, jota saa kyllä kaikeissa väreissä (itse pidän pinkkiä aika miehisenä skulptaukseen). Oikealla Effectiä, jossa on siis hienoa (tai "hienoa") glitteriä massassa, tätäkin saa aika monessa eri värissä. Värejä kannattaa käyttää jos on tekemässä monimutkaisia skulpteja, joissa eri väriset osat auttavat hahmottamaan yksityiskohtia skulptatessa.

Tässä kuvassa onkin sitten hieman työkaluja. Nämä ovat niitä joita pidän kotona, koulussa on n. puolet työkaluista. Vastapäivään ylhäältä alas on ensin kolme pallopäätä, Tampereen keskustasta löytyy taitelijaliike läheltä stockmannia, jossa viiden pään setti oli vähän päälle 4e (noin puolet ebayn hinnoista siis). Tämän jälkeen on miniviila (tai koruviila tai mitä nimeä ikinä haluat käyttääkkään) sekä merkkauskynä, josta terä on katki (kyseinen "kynä' on siis terästä ja se on tarkoitettu metallin merkkaamiseen). 

Tämän jälkeen tulee yksi itsetekemä kokeilu messinkipäisestä loivasta piikistä. Sen vieressä taasen on todella pieni talttapäämeisseli, joka on muuten aika hyvä skulptaustyökaluksi.

Sitten on perinteinen nuppineula, sekä nahkaneula. Viimeisenä löytyy katkoteräveitsi ja sormipora.

Pienoismallipuristimet ovat yksi hyvä vaihtoehto figuurin kiinnittämiseen johonkin, toinen on taas vieressä oleva korkki. Greenstuffin kanssa kannattaa käyttää vettä työkaluissa, vesipurkiksi voi keksiä mitä vain (niille joilla on pieni taapero kotonaan on aika helppoa löytää pilttipurkkeja). 

Cocktail-tikkuja ei kannata yleensä käyttää, puuhun jää helpommin kiinni massat kuin metalleihin. Metalliset puristimet voi olla vankka tapa pitää figuurin armature paikoillaan, mutta voin kertoa että hankalaa on pitää painavaa puristinta kädessään skulptatessa. Mittakaavamitta on hyvä, jos haluaa vertailla onko tuotos oikeassa mittakaavassa. 

Loppujen lopuksi pitää vielä sanoa, että työkaluja ei tarvitse olla montaa, kaksi tai kolme riittää, kunhan ne on hyviä.

Skulptaus osa 2 - työvälineet

Työvälineet ovat tärkeä osa skulptauksessa. Huonoilla välineillä ei tule kaunista jälkeä. Tätä voi tietysti hieman kompensoida taidoilla, mutta parasta tulosta tulee jos on taitava ja hyvät työkalut.

Ihan ensimmäinen asia työkaluissa on puhtaus. Pidä siis aina työkalujesi pinnat puhtaina! Näin massat eivät pääse kiinni työkaluihisi ja skulptausjälki on tasaista.

Työkaluna voit käyttää melkeinpä mitä vain, mikä ajaa asiansa, eli tekee kaunista jälkeä skulptatessa. Jotkut firmat myyvät suoraan miniatyyriskulptaajille työkaluja, nämä normaalisti maksavat myös maltaita, vaikka pääset saaman tulokseen halvemmilla työkaluilla.

Tässä hieman ideoita ja suuntaa antavaa listaa mitä käyttää työkaluina (nämä ovat lähinnä niitä mitä löytyy myös itseltäni):

Savityökalut ovat hyviä, koska ne on tehty samaan tarkoitukseen, eli massojen muotoiluun. Monesti kyseiset työkalut ovat kuitenkin suht isoja miniatyyrien skulptaukseen, joten kannattaa etsiä erikoisliikkeistä näitä tarvikkeita. Metalliset sopivat hyvin, mutta olen kuullut monien myös kehuvan silikonisia työkaluja joihin massat eivät jää kiinni niin helposti.

Pallopäiset savenmuokkaustyökalut ovat todella hyviä kun pitää tehdä kaunista pinta-alaa.

Neulat ovat toinen hyvä. Nuppineuloja voi käyttää aivan pienimpien reikien tekemiseen. Yksi hyvä työkalu on nahkaneula, jonka kärki taipuu hieman. Tämän ansiosta se sopii hyvin muotoiluun.

Jos omistaa isot sormet, niin kannattaa askarrella neuloille omat kahvat, joista on helppo pitää kiinni  vakaasti.

Veitset. Näistä parhaimpia ovat mm. kynäveitset ja todella pienet katkoteräveitset. Näiden etuna on todella terävät reunat, joita käyttää hyödyksi.

Itse tehdyt työkalut ovat joskus myös hyvä ratkaisu. Näitä voi tehdä niin teräksestä kuin messingistä. Huolellinen työnjälki on tärkeätä, jotta työkaluista ei tule rosoisia pinnaltaan. Näiden tekemiseen tarvitaan hieman taitoa taikka paljon opettelua. Netistä löytyy jonkinlaista neuvoa omien työkalujen muokkaamiseen teräksestä.

Muotoilutyökalujen lisäksi on hyvä olla jokin alusta pöydän suojana, jollei siihen halua pieniä paloja massoja jäävän kiinni. Lisäksi pöytälamppu tai muuten hyvä valaistus on tarpeellista, todella pienissä yksityiskohdissa suurennuslasilla varustettu pöytälamppu on ihan jees tavaraa.

Näiden lisäksi kannattaa greenstuffia varten olla vettä, johon kastat vähän väliä työkalujasi, jottei greenstuff jää niihin kiinni (muilla massoilla tämä ei ole tarpeellista).

Jos käytät rautalangasta tehtyä armaturea, suosittelen laittamaan sen kiinni korkkiin (sellaiseen kuin mitä viinipulloissa on), mieluiten käyttämättömään, niin että jalan langat työntyvät korkkiin ja pitävät hahmon pystyssä. Näin on helpompi työskennellä, kun voit oottaa kiinni korkista figuurin sijaan.

Armaturen ja dollien käytöstä tulen kertomaan lisää tulevissa blogauksissa.

Lopuksi vielä kehoitan käyttämään luovuutta työkalujen keksimisessä, kaikkea ei ole vielä keksitty.